
Rakentamiseen liittyvät luvat
Rakentamiseen tarvitaan pääsääntöisesti lupa tai muu viranomaisen hyväksyntä. Myös rakennuksen laajennus sekä merkittävät korjaus- ja muutostyöt tai käyttötarkoituksen muutos edellyttävät lupaa. Asiasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 132/1999), joka vaihtuu rakentamislaiksi 1.1.2025 alkaen (751/2023). Kunta voi myös rakennusjärjestyksessään määritellä toimenpiteiden luvan- tai ilmoituksenvaraisuutta.
Uuden lain myötä toimenpidelupa- ja rakennuslupa poistuvat ja tilalle tulee rakentamislupa. Suunnittelutarveratkaisu poistuu myös ja niiltä osin luvat vanhenevat 31.12.2024 jälkeen. Suunnittelutarvealueet säilyvät ja vastaisuudessa asia ratkaistaan rakentamisluvassa, joka muodostuu sijoittamisen edellytysten arvioinnista (sijoittamislupa).
Sotkamon kunnassa hakemuksen vireillejättöpäivä määrää kumpaa lakia noudatetaan, kun hakemus on jätetty 1.1.2025 alkaen, käytetään käsittelyssä rakentamislakia. Tätä aiemmin vireille jätetyt hakemukset käsitellään loppuun asti MRL:n säännöksillä. Myös myönnetyt vanhat toimenpide- ja rakennusluvat käsitellään loppuun MRL:n säännöksillä.
Rakentamislain uusi lupamuoto on rakentamislupa, joka koostuu sijoittamisen ja toteuttamisen edellytysten arvioinnista.
Tarvitset rakentamisluvan esimerkiksi:
- uuden rakennuksen rakentamiseen
- korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen
- rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen
- korjaus- ja muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin
- rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen
- määräajan paikallaan pysytettävän rakennuksen rakentamiseen
Rakentamislupa on voimassa viisi vuotta, kun työt on aloitettu kolmen vuoden kuluessa luvan hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta.
- uuden rakennuksen rakentamiseen
- korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen
- rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen
- korjaus- ja muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin
- rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen
- määräajan paikallaan pysytettävän rakennuksen rakentamiseen
Rakennuslupa on voimassa viisi vuotta, kun työt on aloitettu kolmen vuoden kuluessa luvan hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta.
- rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen
- rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan
- muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasun muuttamiseen
- asuinrakennuksen huonejärjestelyihin
- lämmitysjärjestelmän muutos maalämpöön
- muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset (esim. maastonmuotoilu)
- mainoslaitteen tai markiisin asentaminen
Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta.
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus):
- asemakaava-alueella;
- ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään;
- yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella;
- alueella, jolla on voimassa alueidenkäyttölain 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakentamisluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupaa ei myöskään tarvita rakentamishanketta valmisteleviin välttämättömiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen.
Lupa ei myöskään ole tarpeen, jos toimenpide perustuu liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.
Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, josta säädetään maa-aineslaissa (555/1981).
Maisematyöluvan ratkaisee rakennustarkastaja.
Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla yleiskaavassa niin määrätään, eikä alueella, jolla on voimassa alueidenkäyttölain 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi.
Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakentamislupa, alueidenkäyttölain mukainen katusuunnitelma, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukainen hyväksytty tiesuunnitelma tai ratalain mukainen hyväksytty ratasuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana.
Jollei purkamiseen tarvita lupaa, rakentamishankkeeseen ryhtyvän on kirjallisesti ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle rakennuksen tai sen osan purkamisesta 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus). Rakennusvalvontaviranomainen voi mainitun ajan kuluessa perustellusta syystä vaatia luvan hakemista.
Purkamisluvan ratkaisee rakennustarkastaja. Purkamisilmoitus tehdään sähköisessä lupajärjestelmässä.
Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Edellä säädetty ei kuitenkaan koske kelpoisuusvaatimuksia, tonttijakoa, maisematyöluvan tarvetta ja edellytyksiä eikä 46 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyjä asemakaavan laatimista koskevia sijoittamisen edellytyksiä suunnittelutarvealueella. Poikkeamisluvan voi myöntää muista sijoittamisen edellytyksistä suunnittelutarvealueella.
Poikkeamisluvan käsittelee Sotkamon ympäristö- ja tekninen lautakunta.
Poikkeamislupa on voimassa päätöksessä määrätyn ajan, joka voi olla enintään kaksi vuotta. Poikkeamisluvan voimassaoloaikana tulee hakea varsinaiselle rakentamiselle lupa.
Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.
Suunnittelutarvealueeseen sisältyy näin ollen suoraan lain nojalla alueita, jotka vastaavat aikaisemman rakennuslain taaja-asutuskäsitettä. Erona aikaisempaan taaja-asutukseen on, että enää ei välttämättä edellytetä asutuksen yhtenäisyyttä.
Suunnittelutarvealueen avulla halutaan estää se, että alue yksittäisten rakennushankkeiden seurauksena muuttuisi suunnittelun kannalta vaihtoehdottomaksi alueeksi.
Suunnittelutarve voi perustua myös alueen erityisiin maisemallisiin tai rakennuskulttuurin arvoihin. Sotkamossa on rakentamispaineita osalle haja-alueille, joissa suunnittelutarvealueen määrittämistä tulee pohtia myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta.
Sotkamon kunnan rakennusjärjestyksen liitteessä 2 on määrätty asemakaava-alueiden lievealueet suunnittelutarvealueiksi. Muilla alueilla suunnittelutarve määräytyy suoraan lain tai yleiskaavoitustilanteen perusteella.
Suunnittelutarveratkaisu tehdään erillisessä menettelyssä. Suunnittelutarveratkaisun edellytysten harkinta on oikeusharkintaa. Jos edellytyksiä ei ole, lupaa ei voida myöntää. Toisaalta jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät, lupa on myönnettävä.
Myönteinen suunnittelutarveratkaisu edellyttää, että rakentaminen:
- ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
- ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä
- on sopiva maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista
Tarvittavat hakemusasiakirjat ovat samat kuin poikkeamisluvassa.
Suunnittelutarveratkaisusta päättää ympäristö- ja tekninen lautakunta.
Lisätietoja poikkeamismenettelystä ja suunnittelutarveratkaisusta antaa kaavoittaja tai rakennustarkastaja.
Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.
Rakentamislupa koostuu sijoittamisen ja toteuttamisen arvioinnin edellytyksistä. Hakijan niin pyytäessä voidaan rakentamisluvassa ratkaista pelkästään sijoittamisen edellytykset (ns. sijoittamislupa).
Rakentamisluvan ratkaisee rakennustarkastaja myös niissä tapauksissa, joissa tarkastellaan pelkästään sijoittamisen edellytykset.
MRL 143 §:n ja RakL 77 §:n mukaisesti, mikäli oikeudelliset edellytykset rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen ovat edelleen voimassa, luvan voimassaoloaikaa voidaan jatkaa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella ja työn loppuunsaattamista varten enintään kolmella vuodella.