Rakentamislain uusi lupamuoto on rakentamislupa, joka koostuu sijoittamisen ja toteuttamisen edellytysten arvioinnista.

Tarvitset rakentamisluvan esimerkiksi:

• uuden rakennuksen rakentamiseen
• korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen
• rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen
• korjaus- ja muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin
• rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen
• määräajan paikallaan pysytettävän rakennuksen rakentamiseen

Rakentamislupa on voimassa viisi vuotta, kun työt on aloitettu kolmen vuoden kuluessa luvan hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta.

• uuden rakennuksen rakentamiseen
• korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen
• rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen
• korjaus- ja muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin
• rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen
• määräajan paikallaan pysytettävän rakennuksen rakentamiseen

Rakennuslupa on voimassa viisi vuotta, kun työt on aloitettu kolmen vuoden kuluessa luvan hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta.

• rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen
• rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan
• muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasun muuttamiseen
• asuinrakennuksen huonejärjestelyihin
• lämmitysjärjestelmän muutos maalämpöön
• muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset (esim. maastonmuotoilu)
• mainoslaitteen tai markiisin asentaminen

Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta.

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus):

• asemakaava-alueella;
• yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
• alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on määrätty.

Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.

Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu yleisistä teistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan.

Maisematyöluvan ratkaisee rakennustarkastaja.

Purkamislupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan purkamiseen asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa MRL 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään.

Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa tai hyväksytty katu-/ tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun vähäisen rakennuksen purkamiseen, poikkeuksena historiallisesti tai rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset tai niiden osat.

Rakennuksen purkamisesta on aina, jollei purkamiseen tarvita lupaa, kirjallisesti ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus).

Erityisestä syystä voidaan myöntää poikkeus maankäyttö- ja rakennuslain säännöksistä sekä rakennusjärjestyksen ja eri kaavojen määräyksistä. Poikkeamisluvan käsittelee Sotkamon ympäristö- ja tekninen lautakunta.

Poikkeamislupa on voimassa päätöksessä määrätyn ajan, joka voi olla enintään kaksi vuotta. Poikkeamisluvan voimassaoloaikana tulee hakea varsinaiselle rakentamiselle lupa.

Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Suunnittelutarvealueeseen sisältyy näin ollen suoraan lain nojalla alueita, jotka vastaavat aikaisemman rakennuslain taaja-asutuskäsitettä. Erona aikaisempaan taaja-asutukseen on, että enää ei välttämättä edellytetä asutuksen yhtenäisyyttä.

Suunnittelutarvealueen avulla halutaan estää se, että alue yksittäisten rakennushankkeiden seurauksena muuttuisi suunnittelun kannalta vaihtoehdottomaksi alueeksi.

Suunnittelutarve voi perustua myös alueen erityisiin maisemallisiin tai rakennuskulttuurin arvoihin. Sotkamossa on rakentamispaineita osalle haja-alueille, joissa suunnittelutarvealueen määrittämistä tulee pohtia myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta.

Sotkamon kunnan rakennusjärjestyksen liitteessä 2 on määrätty asemakaava-alueiden lievealueet suunnittelutarvealueiksi. Muilla alueilla suunnittelutarve määräytyy suoraan lain tai yleiskaavoitustilanteen perusteella.

Suunnittelutarveratkaisu tehdään erillisessä menettelyssä. Suunnittelutarveratkaisun edellytysten harkinta on oikeusharkintaa. Jos edellytyksiä ei ole, lupaa ei voida myöntää. Toisaalta jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät, lupa on myönnettävä.

Myönteinen suunnittelutarveratkaisu edellyttää, että rakentaminen:

• ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
• ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä
• on sopiva maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista

Tarvittavat hakemusasiakirjat ovat samat kuin poikkeamisluvassa.

Suunnittelutarveratkaisusta päättää ympäristö- ja tekninen lautakunta.

Lisätietoja poikkeamismenettelystä ja suunnittelutarveratkaisusta antaa kaavoittaja tai rakennustarkastaja.

MRL 143 §:n ja RakL 77 §:n mukaisesti, mikäli oikeudelliset edellytykset rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen ovat edelleen voimassa, luvan voimassaoloaikaa voidaan jatkaa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella ja työn loppuunsaattamista varten enintään kolmella vuodella.