
Rakentamislaki 2025
Maankäyttö- ja rakennuslaki on kumottu rakentamisen määräysten osalta ja se on nimetty uudelleen alueidenkäyttölaiksi, joka päivitetään lähitulevaisuudessa. Vanhaa lakia noudatetaan ennen 1.1.2025 vireille jätettyihin hakemuksiin, vaikka niistä annettaisiin päätös vuonna 2025. Vanhaa lakia noudatetaan myös voimassa oleviin MRL-lupiin, sekä niiden uusiin viitelupiin, vaikka ne jätettäisiin vireille vuonna 2025 (RakL 194 §). Viitelupia ovat esimerkiksi jatkoajan hakeminen ja muutoslupa.
Lupamuodot
Toimenpidelupa, rakennuslupa ja suunnittelutarveratkaisu ovat poistuneet. Nämä ovat korvattu rakentamisluvalla, jonka voi erikseen pyytämällä pilkkoa sijoittamisen edellytysten arvioinniksi ja toteuttamisen edellytysten arvioinniksi. Eri luvista löydät tarkemmin tietoa rakentamiseen liittyvät luvat -sivulta.
Maisematyölupa, purkamislupa (ja –ilmoitus) sekä poikkeamislupa ovat säilyneet.
Rakentamislaki viittaa hallintolakiin ja pakottaa 30 vuorokauden valitusajan. Tiedoksisaantiaika on lisäksi 7 päivää, joten yhteensä valitusaika on kasvanut 14 vuorokaudesta 37 vuorokauteen.
Muutoksia on rakentajan velvoitteissa, esimerkiksi rakentamisluvassa uutena asiana on tullut velvoite laatia ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo. Purkamisluvan ja -ilmoituksen yhteydessä on tehtävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, joka esitetään rakennusvalvontaan ja sen lisäksi Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämään rakennus- ja purkumateriaalien -järjestelmään (RAPU).
Suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuudet
Työnjohto- tai suunnittelutehtävän laatu määritellään vaativuusluokalla ja niitä oli aiemmin neljä: vähäinen, tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellisen vaativa. Rakentamislaissa uutena luokkana on erittäin vaativa. Henkilön tulee osoittaa kelpoisuutensa toimia tietyssä tehtävässä pätevyystodistuksella, joita myöntää Ympäristöministeriön hyväksymät laitokset. Pätevyystodistuksella osoitetaan tiettyyn luokkaan vaadittava koulutus ja työkokemus.
Rakentamislain hankkeissa rakennusvalvonta päättää suunnittelu- ja työnjohtoluokan vaativuuden, ja vertaa sitä ilmoitetun henkilön osalta toimitettuun pätevyystodistukseen.
Rakentamislain mukaan vähäisessä vaativuusluokassa tarvitaan vain riittävä osaaminen, eikä erillisiä pätevyystodistuksia tarvita. Tavanomaisessa luokassa verrattuna aiempaan ei tarvita enää työkokemusta, vaan siihen riittää oppilaitoksen tutkintotodistus. Muissa vaativuusluokissa vaaditaan sertifioidun laitoksen myöntämä pätevyystodistus.
Pääsuunnittelutehtävä ei ole enää minimissään yhtä vaativa, kuin vaativin muu tekniikkalaji. Eli vaikka hankkeessa olisi muita suunnittelun osa-alueita esimerkiksi tavanomaisessa ja vaativa -luokissa, ei pääsuunnittelu enää automaattisesti ole näistä korkeimman mukaan.
Siirtymäajat
Siirtymäajat ovat seuraavasti:
- 1.1.2026 alkaen käsittelyaikatakuu rakentamislupahakemukselle
- rakentamislupahakemuksen liitteet ja selvitykset 1.1.2026 alkaen:
- ilmastoselvitys (sisältö YM asetuksena)
- rakennustuoteluettelo
- tietomallimuotoinen suunnitelma.
- 1.1.2027 alkaen kunnassa on oltava uuden lain mukainen rakennusjärjestys (RakL 28 §)
- 1.1.2027 alkaen suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuudet todetaan pätevyystodistuksella (RakL 195 §).
Luvasta vapautetut hankkeet
Lupaa ei tarvitse hakea, kun rakennus/rakennelma on
- kerrosalaltaan alle 30 neliömetriä ja tilavuudeltaan alle 120 kuutiometriä
- alle 50 neliömetriä oleva katos (pilarilinjoista mitattuna)
Nämä voidaan kytkeä toisiinsa ja laajentaa, kunhan lopputulos pysyy alle määrätyissä kynnyksissä. Asuinrakennus on aina luvanvarainen. Asuinrakennuksen erottaa muunlaisesta rakennuksesta keittomahdollisuus hellalla. Rakennuksessa voi olla savuhormi, kiuas, mikroaaltouuni tai hellakamiina, eikä sitä lueta asuinrakennukseksi. Hella tarkoittaa sähköllä, puulla tai kaasulla toimivaa lattiahellaa tai kalusteisiin integroitua ratkaisua.
Kun rakennus, joka ei ole asuinrakennus, on alle 30 neliömetriä ja lisäksi alle 120 kuutiometriä, ei sen rakentamiseen tarvitse hakea rakentamislupaa. Rakentamisen tulee olla määräysten mukaista kuten ennenkin, mutta rakennusvalvonta ei kohteita valvo, eikä anna päätöksiä niistä. Rakennuksia ei ilmoiteta rakennusvalvontaan, mutta ilmoitusvelvollisuus voi olla esimerkiksi Verohallinnolle. Näiden kohteiden rakentamisen vastuu on täysin hankkeeseen ryhtyvällä!
Rakentamiseen ei voida enää soveltaa vähäisiä poikkeamia, koska lain mukaan vähäisen poikkeaman myöntää kunta (Sotkamossa toimivalta on siirretty rakennustarkastajalle) luvan tai loppukatselmoinnin yhteydessä. Kun hanke ei ole luvanvarainen, ei näin voida toimia, vaan vähäisetkin poikkeamat laukaisevat poikkeamislupahakemuksen kynnyksen.
Rakennusvalvonnan neuvonta ja ohjaus
Rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten kunnassa on oltava rakennustarkastaja, mutta rakentamisen laadusta viranomainen ei vastaa, vaan viranomaisen tehtävänä on valvoa lain minimitason täyttymistä.
Luvasta vapautetussa rakentamisessa vastuu hankkeesta on rakentajalla ja rakennusvalvonta antaa vain yleisluontoista neuvontaa ja ohjausta. Emme voi kertoa suunnitteluratkaisuja, sillä muuten ottaisimme niistä vastuun, eikä se luvanvaraisissakaan hankkeissa ole viranomaisen tehtävä. Hankkeessa tulee olla mukana yksi tai useampi rakennusalan ammattilainen, joka suunnittelee ja valvoo toteutusta.
Rakennusvalvonta antaa neuvontaa ja ohjausta luvasta vapautetuissa hankkeissa seuraavin osin:
- luvanvaraisuuden toteaminen: poikkeamis-, rakentamis-, maisematyö- ja purkamisluvat
- kerromme mistä kunnan karttapalvelut ja kaavamääräykset löytyvät
- kerromme kaavamääräyksistä ja muista rakentamisen määräyksistä, esimerkiksi, että kiinteistön rajaan etäisyyden on oltava vähintään 4 metriä
- ohjaamme mistä ja miten rakentamislupaa haetaan, mikäli hanke ylittää kynnyksen.
Rakentajan vastuulle jää muun muassa seuraavat asiat rakentamisluvasta vapautetussa rakentamisessa:
- jäljellä olevan rakennusoikeuden selvittäminen
- etäisyyksien huomioon ottaminen suunnitelmissa ja toteutuksessa
- selvittää tarvitaanko muita lupia
- palo-osastoinnit
- Verohallinnolle ilmoittaminen.