Miten saisimme lisää mielekkyyttä ja työniloa työhömme?

Työn kehittämisen lisäksi hanke tähtää myös yhdessä tekemisen lisäämiseen ja parantamiseen. Työyhteisössä ihmisten välinen tekeminen on kaiken ytimessä. Jos se sujuu, sujuvat yleensä muutkin asiat. Mutta, jos ihmisten välillä on kitkaa, myös työn tekeminen takkuaa. Sujuva yhdessä tekeminen synnyttää hyvää fiilistä ja takut tyypillisesti huonoa mieltä. Tunteilla on iso voima meidän tekemiseemme. Ne ohjaavat kaikkea tekemistämme. Kaikista parhaiten saamme asioita aikaan, kun meillä on iloinen ja innostunut mieli. Parhaimmillaan koemme työnimua, joka synnyttää hyvinvointia ja aito intoa. Se on vahva eteenpäin vievä voima.

Miten saamme synnytettyä työniloa ja hyvää fiilistä työyhteisöön?

Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakasen mukaan työn imua lisää se, että työpaikoilla kehitetään ja ideoidaan omatoimisesti parempia työkäytäntöjä. Siinä olemme siis oikeilla jäljillä, kun hankkeen myötä kannustetaan oman työn kehittämiseen. Toinen Hakasen mukaan vahvasti työn imua lisäävä tekijä on tuen antaminen työkavereille ja onnistumisten kokeminen. Me ihmiset olemme syntyneet laumaeläimiksi. Olemme vahvasti sidoksissa toisiin ihmisiin. Jokaisella ihmisellä on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi toisille ihmisille. Se tekee meidät eläväksi, kun joku huomaa meidät ja kuuntelee ajatuksiamme. Meillä on myös tarve tulla ymmärretyksi. Kuulemisen ja näkemisen lisäksi on tärkeää, että sanomisiamme ymmärretään ja kuulija osoittaa sen sanoillaan tai eleillään. Ne ovat ihmisyyden perustaitoja, ei mitään ihmeellistä, mutta toisaalta ne voivat joskus jopa mullistaa toisen elämän. Kun joku kuuntelee sinua aidosti, on läsnä, osoittaa empatiaa ja elää hetken sinun kanssasi, sillä voi olla yllättävän vahva vaikutus ja auttaa ihmistä omassa ajattelussaan eteenpäin. Läsnäolo ja kuuntelu ovat vahvoja ihmisiä yhteen sitovia tekijöitä.

Työyhteisön voima piilee ihmisten välisessä tekemisessä

Kuulluksi ja nähdyksi sekä ymmärretyksi tulemisen lisäksi me kaikki kaipaamme myös arvostusta. Haluamme saada arvostusta ja olla tärkeitä elämässämme. Se tuo merkityksen tunnetta. Osoittamalla toisille arvostusta, herätät paljon positiivisia tunteita. Arvostuksen antaminen ei ole edes vaikeaa. Arvostusta voi osoittaa pienillä sanoilla tai eleillä esimerkiksi, vaikka sanomalla toiselle: ”Olipas hyvä idea”, ” Olen onnekas, kun sinä olet minun työkaverini” tai ”Arvostan sinua paljon”. Myös toiselta neuvon kysymisellä ja vastauksen kuuntelemisella voit osoittaa, että arvostat kollegasi mielipidettä. Kiittäminen on yksi tapa osoittaa arvostusta. Voit esimerkiksi ottaa tavaksi työpäivän päättyessä kiittää työkaveria työpäivästä. Työyhteisön palavereissa voisi säännöllisesti käydä kierroksen, missä arvostaa työkavereita ja mistä voisi kiittää.

Myös onnistumisten huomioiminen lisää positiivisia tunteita. Palavereissa voisi säännöllisesti nostaa esille, missä olemme onnistuneet ja mitä jo olemme saaneet aikaan. Niiden huomioiminen tekee näkyväksi näkymätöntä työtä ja nostaa esille arjen onnistumisia. Juuri sitä, mikä useinkaan ei näy, mutta on aivan elintärkeää arjen toiminnan ja asiakkaan palvelun saamisen kannalta. Sitä ihan perustyötä. Siinä onnistuminen lisää tunnetta siitä, että teemme merkityksellistä työtä yhdessä. Olemme tärkeitä ja tarpeellisia. Tuotamme kunnan asukkaille tarpeellisia ja merkityksellisiä palveluja. Meitä tarvitaan.

Jokainen voi siis omalla toiminnallaan vaikuttaa oman työn mielekkyyden ja työn imun lisääntymiseen.

Ottaisimmeko tavoitteeksi joka päivä

• kuunnella hetken täysin keskittyneesti työkaveria ja antaa hänelle läsnäolomme voimaa
• osoittaa työkaverille, miten arvostan häntä: pieni sana tai teko
• kiittää itseäni ja työkaveriani
• huomata, missä pienissäkin asioissa minä onnistuin tänään ja missä onnistuimme yhdessä.

Ollaan inhimillisiä ihmisiä toisillemme ja annetaan työkavereillemme sitä, mitä kaipaamme eniten: inhimillisyyttä, aitoja kohtaamisia, nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Sen avulla huomaamatta voi yhteinen keskustelukin lisääntyä, muuttua rikkaammaksi ja yhdessä työn tekeminen alkaa sujua paremmin. Ne vaikuttavat myös omaan mieleen ja lisäävät hyvää fiilistä meille kaikille.

Työniloa 🙂

Virpi Ilmakangas
työyhteisövalmentaja, työnohjaaja
Valmennustrio