Työmahdollisuudet, halu palata juurille sekä elämänlaatu vetävät takaisin Sotkamoon ja Kajaanin seudulle
Kajaani, Paltamo ja Sotkamo toteuttivat alkuvuonna 2022 yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa paluumuuttajaselvityksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa muuttoon johtaneita syitä ja löytää Suomesta potentiaalisia paluumuuttajia Kajaanin seudulle; Kajaaniin, Paltamoon ja Sotkamoon. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat tällä hetkellä 25–79-vuotiaat vuosina 2000–2021 poismuuttaneet sekä vuosina 2010–2020 kuntiin muuttaneet henkilöt. Vastauksia saatiin noin 700, joista n. 600 oli poismuuttaneita ja n. 100 oli alueelle muuttaneita. Tutkimuksen vastausprosentti oli 14.
Kajaanin seudulta on muutettu pois ensisijaisesti opiskelun, työn tai elämänlaadun vuoksi ja yleisin muuttosuunta on Oulu. Yli puolet vastaajista on muuttanut paikkakuntaa useammin kuin kerran Kainuusta muuttamisen jälkeen ja neljä viidestä poismuuttaneesta käy kotikunnassaan yhä säännöllisesti. Muutto vakituisesti johonkin päin Kainuuta houkuttelee joka neljättä poismuuttanutta. Kuntakohtaisesti paras tilanne on Sotkamossa, josta muuttaneista 28 prosenttia on jollakin tavalla kiinnostunut paluumuutosta, Kajaanin osalta lukema on 17 ja Paltamon kohdalla 16 prosenttia. Kotikunnan elämää seurataan ensisijaisesti tuttavien ja ystävien kautta, mutta myös valtakunnan uutisista, paikallislehdistä sekä kuntien sosiaalisen median kanavista.
Tutkimuksen mukaan Kajaanin seutu houkuttelee erityisesti heitä, joilla oman ja puolison työpaikan löytymisen lisäksi on halu palata juurille sekä elämänlaatuun liittyvät tekijät kuten luonnonrauha, liikuntamahdollisuudet, entuudestaan tutut ihmiset, alueen turvallisuus sekä terveyspalvelut. Lisäksi myös alueella oleva vapaa-ajan asunto tai muu omistettu kiinteistö houkuttelee muuttamaan.
Mitä kaupunkilaisemmaksi entinen kainuulainen ehtii kiinnittyä, sitä haastavampaa häntä on houkutella palaamaan. Sen vuoksi on tärkeää saada esimerkiksi opiskelemaan muuttanut paluumuuttoviestinnän pariin jo opiskelujen aikana. Lisäksi tutkimus osoitti, että palaajia on todennäköisempää saada pienemmiltä paikkakunnilta tai maakuntakaupungeista kuin isoista kaupungeista.
”Potentiaalisimpia palaajia ovat he, joilla arvo- ja asennemaailmassa korostuu ajatus: Kainuussa on elämänlaatua, joka syntyy paluusta juurille tuttuihin ja ainutlaatuisiin luontomaisemiin, missä on turvallista asua, ja missä voi harrastaa luonnossa liikkumista ja kotoilua eri muodoissaan. Paluumuuttohalukkuuden suhteen merkittävin asennekorostuma liittyykin perinteiden arvostamiseen sekä haluun pitää maaseutu elävänä. Haasteellisinta on tavoittaa heitä, jotka ovat olleet alun perinkin arvoiltaan enemmän kaupunkilaisia tai ovat ehtineet ajan myötä kaupunkilaistua ja kokevat, että nykyinen asuinpaikka vastaa Kainuuta paremmin heidän omaa arvomaailmaansa”, toteaa Timo Myllymäki Taloustutkimuksesta.
Mainetyö tärkeää muuttopäätösten vahvistamiseksi
Muuttajien houkuttelemiseksi viestinnässä on tärkeä huomioida perinteisiä asioita kuten perinteisyys, vakaus, Kainuun luonto ja siihen liittyvät harrastusmahdollisuudet erilaiset sävyerot huomioiden – joitakin kiinnostaa metsästys ja kalastus, kun taas toisia marjastus ja sienestys ja kolmansia vaeltaminen ja kansallispuistot. Kajaanilla, Sotkamolla ja Paltamolla on yhteisten tekijöiden lisäksi myös kuntakohtaisia vahvuuksia viestinnässä korostettavaksi.
”Paluumuuton kannalta ratkaisevia asioita ovat kyselyn mukaan työmahdollisuuksien lisäksi mm. luonnonrauha, liikuntamahdollisuudet ja se että tuntee jo entuudestaan ihmisiä. Suuri osa käy myös entisessä kotikunnassaan vähintään silloin tällöin ja entiseen kotikuntaan liittyviä asioita seurataan ensisijaisesti tuttavien ja ystävien avulla sekä mm. kunnan somekanavista. Onkin tärkeää että kunta huolehtii omassa viestinnässään niin kuntalaisille kuin ulospäin, että paluumuuttohalukkuuteen vaikuttavat vetovoimatekijät näkyvät myös kunnan eri viestintäkanavissa”, muistuttaa Paltamon kehitysjohtaja Salla Korhonen.
”Tämän tutkimuksen antama tieto on erittäin tärkeää. Saatujen tulosten kautta näemme hyvin mitkä aiemmat panostukset edesauttavat paluumuuttoa ja mitkä osa-alueet puolestaan vaativat kehittämistä. Työn lisäksi harrastusmahdollisuuksilla on todella suuri merkitys, kun päätöksiä muuttamisesta ollaan tekemässä. Näihin molempiin asioihin Sotkamo ja Vuokatti yhdessä koko Kainuun kanssa pystyy tarjoamaan todella monipuolisen tarjonnan”, kertoo Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen.
Paluumuuton estävänä asiana tutkimuksessa korostui mielikuva siitä, ettei Kainuussa olisi töitä itselle eikä puolisolle. Myös kulttuuritarjonnan ja erilaisten palvelujen osalta Kainuun kolmen kunnan koettiin olevan heikompi vastaajien nykyiseen asuinpaikkaan nähden. Varhaiskasvatus- ja peruskoulupalveluiden osalta Kajaaniin, Paltamoon ja Sotkamoon muuttaneet arvioivat niitä selvästi myönteisemmin kuin poismuuttaneet.
“Tutkimus toi myös selvästi esiin, että vanhat mielikuvat esimerkiksi työllistymisestä elävät voimakkaasti. Kajaanin seudulla on nykyään todella paljon työmahdollisuuksia ja niiden esilletuonti yhdessä elinkeinoelämän kanssa on mainetyön kannalta tärkeää”, kertoo Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen ja jatkaa: “Selvityksen tuloksia on esitelty kaupungin johdolle eri yhteyksissä ja se tullaan esittelemään myös kaupunginvaltuustolle. Paluumuuttajaselvitys on huomioitu uudessa elinvoimaohjelmassa ja toimenpiteisiin on ryhdytty aikailematta”.
Lähes 100 kyselyyn vastaaja halusi lisätietoa Kainuun työmahdollisuuksista. Kajaani, Sotkamo ja Paltamo yhteistyössä ovat lähestyneet heitä kirjeitse huhtikuun lopussa. Lisäksi kiinnostuneille järjestetään virtuaalinen esittelytilaisuus Kajaanin seudusta kesäkuun alussa.
Paluumuuttotutkimuksen tutkimusrapotti
Lisätiedot:
Risto Hämäläinen, kehitysjohtaja, Kajaanin kaupunki p. 044 710 0217
Salla Korhonen, kehitysjohtaja, Paltamon kunta, p. 044 288 5660
Mika Kilpeläinen, kunnanjohtaja, Sotkamon kunta, p. 044 750 2111
Timo Myllymäki, tutkimuspäällikkö, Taloustutkimus, p. 010 7585441